Japani

Keskiviikkona ei tapahtunut kauheasti. Optoelektroniikan luennot alkoivat ja sain kauhukseni huomata ettei Maxwellin yhtalöistä päässyt eroon vaikka lähti Japaniin asti karkuun. Luennon jälkeen oli jonkinlaiset pistarit luennon asioista. Pari ensimmäistä tehtävää oli helppoja mutta kolmannessa tehtavässä piti kirjoittaa Maxwellin yhtälöt ja selittää mitä ne tarkoittavat käytännössä. Onneksi muistin muutaman niistä niin ei ihan tyhjää paperia tarvinut palauttaa. Illemmalla Jeon näytti meille mistä loytyy kohtuuhintainen kauppa suhteellisen läheltä koulua. Kaupan valikoimat näyttäisi olevan ihan kohtuulliset eikä sinne ole kuin 10 minuutin kävelymatkä.

Torstaina ei ollut luentoja. Tuli pyörittyä lähinnä international loungessa ja kirjastossa kirjoja etsiessä. Illalla ei jaksanut tehdä mitään ja katselin lähinnä telkkaria ja makailin sängyssä. Muutenkin olen ollut aika väsynyt tällä viikolla. Olettaisin tämän johtuvan ravinnon puutteesta. Japaniin saapumisen jälkeen olen syonyt vain pari ateriaa päivässä. Ei ole ollut yksinkertaisesti aikaa ajatella syömistä ja nälkää. Pitää tästä lähtien koittaa syödä useammin ja enemman. Painokin on tippunut parissa viikossa useamman kilon. Kaksi viikkoa sitten painoin noin 98 kg. Eilen vaaka sanoi että painaisin 92.5 kg.

Perjantaina alkoi suprajohteiden luennot. Asia on entuudestaan tuttua kun kävin talvella TTY:lla vastaavan kurssin mutta en jostakin syystä jaksanut/kerjennyt mennä tenttiin. Luennon päätteeksi opettaja esitteli Meissner-ilmiotä uittamalla YBaCuO:a (eras korkean lampotilan suprajohde) nestetypessä ja pistämällä magneetin levitoimaan sen päälle. Luennon jälkeen piti olla huuhaa-luento mutta se alkaakin ilmeisesti vasta ensi viikolla. Illemmalla kävimme Teemun kanssa etsimässä koulun punttisalin. Suuri osa ajasta meni miettiessä miten mitäkin laitetta pitää käyttää. Olisi ihan hyva jos loytäisi jostakin motivaation käydä tuolla vaikka kerran viikossa. Punttisalireissun jälkeen kavimme koululla tarkistamassa sähkopostit ja tämän jälkeen piti lähteä etsimaan koulun ymparistostä lisää kauppoja. Emme kuitenkaan ehtineet kauhean pitkälle kun tormasimme Kenjiin (tutorini), joka kutsui meidät katsomaan koulun orkesterin konserttia. Orkesteri koostui lähinnä puhallinsoittimista ja se esitti jopa pari etäisesti tuttua kappaletta. Konsertti oli sikäli outo että yleisostä suurin osa oli tyttojä. KIT:ssa suurin osa oppilaista on poikia ja tyttojä ei kampusalueella kauheasti näy. Ilmeisesti japanissa tytoillä on paljon sosiaalisia paineita lukea jotakin "naisellista" alaa eikä tekniikkaa. Konsertin jälkeen lähdin asuntolalle ja ryhdyin kertaamaan kanjeja. Kauhean pitkään en kerjennyt opiskella ennen kuin tuli kutsua lähteä pelaamaan jalkapalloa koulun liikuntahallille muiden vaihtareiden kanssa. Viimeksi olen juossut oikeasti ehkä armeijassa ja sen kyllä huomasi. Yleiskunto on huonohko ja väsähdin aika äkkiä. Lisäksi onnistuin loukkaamaan varpaani. Takaisin palatessa asuntolalta kuului hirveätä huutoa ja mekkalaa. Paikallisilla fukseilla on ilmeisesti joitakin tervetuliaisperinteitä. He kiersivät ryhmissä pitkin käytävia ja toisen ryhmän tullessa vastaan he huusivat jonkin tervehdyksen ja joivat viinaa isoista pulloista. Huutoa jatkui ilmeisesti aika pitkälle yohon mutta minun uniani se ei haitannut. Päivä oli ollut jo pitkä ja monen vuoden urheilukiintiot olivat tullet täyteen.

Tänään pitäisi lähteä Kitamin keskustaan etsimaan sähkotarvikkeita myyviä kauppoja ja illalla olisi jotkin juhlat Hiron luona.