Japani

Eilen kun piti herätä niin katsoin vain pihalle ja huomasin että luntahan siellä sataa. Motivaatio katosi saman tein ja jatkoin vielä uniani. Useampi tunti myöhemmin heräsin kunnolla ja katsoin että poishan se on jo sulamassa mutta silti oli ruohikot muutaman sentin lumikerroksen peitossa. Talvi on aika paljon Suomen vastaavaa jäljessä mutta eiköhän se vielä tännekkin ehdi.

Toissapäivänä tosiaan jyrisi maa Japanista pohjoiseen päin ja TV:ssä vilkkui jokaisella kanavalla tsunamivaroituksia. Eihän tänne lopulta sitten mitään kummempia aaltoja tullut mutta ilmeisesti varoitusjärjestelmät toimii jollakin tavalla.Nyt on reilu 7 kuukautta oleskeltu maassa enkä ole vielä yhtään maanjäristystä huomannut. Tosin tuo ei tarkoita etteikö niitä ole. Olen ollut vain sen verran jäässä ettei niitä ole tajunnut jos niitä on tullut. Eikä Hokkaidolla sen sijaan edes tapahdu mitään.

Ensi viikon torstaina on Kitamissa go-turnaus. En siitä kauheasti infoa ole saanut mutta ilmeisesti ilmottauduin tuonne koulun go kerhon (囲碁将棋部) kautta 2 danina. Turnaus tulee kestämään yhden päivän eikä silloinkaan kauhean montaa tuntia. Osallistumismaksu on 2000 jeniä ja käytössä on jotkin ihme joukkueet tai jotakin. Todennäköisesti pelleturnaus tulossa sillä ei päivän aikana voi järjestää ainakaan parituksen kannalta mitään parempaa turnausta jos osallistujia on yhtään enemmän. Toki jos pelataan pelkkiä pikapelejä niin kyllähän niitä pelejä kertyy mutta lienee turha toivoa turnausta kovilla aikarajoilla.

Ensi viikon perjantaina on ilmeisesti tarkoitus lähteä Kenjin labraporukoiden +pari tyttöä kanssa yakinikutabenomihoudaihin. Parin viikon päästä olisi kait igoshogibun (se go-kerho) illanistujaiset jossakin mutta en ole yhtään varma haluanko mennä tuonne. On aika pitkälti nörteimmästä päästä tämä koulun go-kerho...

4 kuukautta ja en enää ole Kitamissa vaan tod. näk. Tokiossa tai jossakin muualla vähän isommassa kaupungissa. Pitää suunnitella miten Suomeen lennän. E-Koreassa olisi mukava käydä ja ehkä Kiinassakin. Pitää ottaa selvää millä hinnoilla noita kautta matkustamalla palaisi suomeen ja paljonko tarvitsisi taistella viisumien kanssa. Tour de Asia olisi ihan kiva kun ollaan kerta tälle puolelle maapalloa tultu. Jos sitä rupeaa matkustelemaan niin opintolaina pitää nostaa. Ei sillä että rahat olisivat vähissä mutta suomeen palatessa olisi kiva jos tili ei olisi aivan tyhjä. Kesäksi pitäisi töitäkin hankkia. Pitää varmaan samaan vanhaan paikkaan hakea mutta hieman eri tehtäviin. Ja voisihan sitä koittaa Tampereeltakin etsiä jotakin kivaa hommaa syksyyn asti. Jos neljäkin kuukautta pääsee tekemään hommia ja ylityömahdollisuuksia on niin syksyn rahahuolet on taas ratkaistu.

Ilmottauduin sitten Aasia ohjelmaan. Jonkinlaisen sivuaineen tuosta ilmeisesti saisi liittyen aasian kulttuurihistoriaan, kieliin ja sen sellaiseen. En tuota tutkintooni tarvitse mutta saattaa olla ihan mielenkiintoinen. Lisäksi pitäisi jossakin vaiheessa hakea JOO-sopimusta Tampereen yliopiston kiinan kielen kursseille.

Pimeä Kitami kuittaa o/

Äitteellä oli synttärit ja sunnuntaina oli isänpäivä. Myöhästyneet onnittelut myös nousevan auringon maasta.

Viikonloppuna tuli käytyä Sapporossa. Kelit eivät oikein suosineet tällä kertaa: silloin kun vettä ei satanut niin taivaalta tuli joko loskaa tai rakeita. Viikko sitten olisi ollut ehkä vähän parempi ajoitus mutta silloin ei tullut lähdettyä.

Lähtö tuonne tapahtui kuitenkin perjantaina heti viimeisten luentojen jälkeen ja perille saavuttiin joskus kahdeksan jälkeen illalla. Aluksi oli suunnitelmissa suhteellisen edullisen tabenomihoudain etsiminen. Pari tuntia palloiltiin kunnes vastaan tuli suhteellisen asiallisen näköinen kiinalainen ravinteli. Ruokalistasta tosin puuttui kuvat joten safkan tilaaminen oli pientä arpomista. Mitään kauhean iljettävän näköistä lautasta ei kuitenkaan eteen kannettu joten onnistunut ja suhteellisen edullinen illallinen. Tämän jälkeen pyörimistä kaupungilla ja erääseen baariin istumaan lähes aamuun asti. Kuudeksi samaan vanhaan kapselihotelliin jossa ollaan aiemminkin öitä vietetty.

Kapselihotellissa hyvin vietetyn yön jälkeen kolmen aikaan vesisateeseen tallustelemaan ja McAamiainen napaan. Satunnaista kaupungilla pyöriskelyä ja illalla taas hyvän tabenomihoudai ravintelin etsimistä. Tällä kertaa valitsimme perunateatterin eli Potato Circus Food Parkin jossa tuli vierailtua elokuussa Tour de Japanin aikana. Hyvät yakiniku tabenomihoudai setit taas kohtuullisella hinnalla. Yöllä taas baareilua, kaupungilla pyöriskelyä, arcadea ja sen sellaista.

Ennen kapselihotellille raahautumista päätimme käväistä syömässä currya. Perusnormaali on että kun ruokaa tilataan niin otetaan aina se kaikkein tulisin vaihtoehto sillä japanilainen ruoka on normaalisti aika mietoa (jopa minulle vaikken yleensä mitään tulista syökkään). Onneksi tarjoilija kuitenkin varoitti tarpeeksi ponnekkaasti kun tilaisin taas kaikkein tulisinta vaihtoehtoa ja päädyin ottamaan vain normaaliskaalan tulisimman enkä sieltä übertulisten vaihtoehtojen joukosta. Petri tosin koitti onneaan ja otti sen kaikkein tulisimman ja sen syöminen näytti aika tuskaiselta. Vettäkin tuli tuhottua pari kannua aterioinnin aikana.

Sunnuntaina ei kauheasti ollut aikaa pyöriä kaupungilla sillä bussi kohti Kitamia lähti jo 18:30. Räntää ja rakeitakin tuli ihan tarpeeksi ja tuuli oli turhan kova sateenvarjoa varten joten ei juuri napannut pihalla kävellä. Aikaa olisi kyllä voinut enemmänkin olla mutta tulee tuonne joskus uudestaankin lähdettyä. Seuraavan kerran tod. näk. jo joulukuun alussa korealaisten kanssa. Kaikenkaikkiaan ihan mukava reissu muutamaa pahaa mosavirhettä lukuunottamatta...

Jos ihmettelette otsikkoa niin aikaisemmin Sapporossa vieraillessa paikalliset käsityölaisnaiset eivät ole tulleet tarjoamaan palvelujaan vaikka onkin pyörinyt vähän kaikenlaisilla kortteleilla. Tällä kertaa näitä tuli turhan paljonkin vastaan kun etsittiin kivan näköisiä kuppiloita ja ruokapaikkoja. Muutenkin kaupunki oli hieman erilainen ja tuntui siltä että keskusta oli siirtynyt todella paljon Susukinon (Sapporon baarikortteli) suuntaan. Ilman kylmeneminen ja vesisade sai ihmiset pois Oodorikoenilta (Iso puisto keskellä Sapporoa) jossa on normaalisti myös öisin paljon ihmisiä. Saa nähdä minkälaiseksi kaupunki muuttuu talvella...

Tulevaisuuden suunnitelmissa on ilmeisesti erääseen go-turnaukseen osallistuminen sekä rankkaa opiskelua. Talviloman suunnitelmat pitää myös lyödä kohta lukkoon jos haluaa vähän pidemmälle lähteä edes kohtuullisen edullisesti.

Toyotalandia kuittaa o/

Lähdinpä noin about 4 tunnin ruhtinaallisen unen jälkeen kävelemään kohti ydinvoimatekniikan luentosalia. Matkalla tapaan Kenjin. "Huomenta, oletko valmistautunut tenttiin?" - "Häh? Mikä tentti?" - "Kohta on pieni välitentti ydinvoimaan liittyen." - "jahas." Voiko ihanammin päivä enää alkaa? Japaniksihan se tentti oli ja proffa sanoi että pitäisi kirjoittaa jostakin gammasäteilyyn liittyvästä jutusta. No väsäsin paperille jotakin todella yksinkertaista aikaisemmin lukemieni ydinpommeihin liittyvien tekstien perusteella. Tunnin loppupuolella olin jo syventynyt japanin opiskeluun sanakirjani avulla mutta sitten kiinnitin huomioni siihen kun opettaja rupesi puhumaan poroista ja ehkä johonkin säteilyyn liittyvästä. Ydinfysiikan erikoissanasto on hiukan hakusessa joten en ihan tajunnut mitä jutulla haettiin takaa mutta en ilmeisesti ollut ainoa. Rupesi opettaja kuitenkin tenttaamaan minulta kaikenlaisia porojuttuja. Normiluento...

Myöhemmin päivällä keskustaan pyörimään tietokoneliikkeisiin ja tajusin että Nintendo Wii tulee olemaan Japanissa ihan törkeän paljon halvempi kuin Euroopassa. "Mutta kun tekee mieli." Jos tuosta tulee aluekooditon niin aika varmasti tuo päätyy jossakin vaiheessa huoneeni lattialle ja sitten keväällä nappaan mukaani Suomeen. Budjetti on pysynyt paremmin kasassa kuin olin alunperin suunnitellut joten voisin ostaa tuon ihan hyvällä omatunnolla.

Päivällisen virkaa toimitti tänään Victoria Steakin 450g piffi. Oli jokaisen jenin arvoinen sillä tässä maassa on kunnon pihvit harvinaisia. Ei tuota nyt ihan muuten vain käyty syömässä. Petri on tänään taas vuoden lähempänä kuolemaa joten sitä tuli juhlistettua. Tässä on toinen asia mitä japanilaiset eivät ymmärrä: sarkasmi - tuo huumorin alalajeista parhain. Perusjapsi olisi kysynyt ihmeissään: "Miksi te juhlitte sitä että toinen on taas lähempänä kuolemaa?"... Ei näin...

Muumimaa kuittaa.

Olen sitä mieltä että laiskuus on tietyllä tavalla ihan hyvä asia. Se kannustaa etsimään erilaisille tehtäville yksinkertaisempia ja parempia suoritustapoja minimienergiaperiaatteen mukaisesti. Mutta voiko olla liian laiska?

Tällä viikolla ei tullut tehtyä mitään erikoista. Tuli taas parilla luennolla käytyä ja sain vihdoinkin kaiken pyykin pestyä - jopa ne villapaidat joita en jaksanut keväällä pestä vaan lykkäsin suosiolla syksyyn. Perjantaina oli kansallinen vapaapäivä ja tuon takia olisi ollut hyvä tilaisuus lähteä Sapporossa käymään. Petri oli kuitenkin sairastellut tai jotakin joten matkustushalut olivat aika vähissä. Lykättiin matkaa viikolla. Viikonloppuna ei sitten mitään mainittavaa tullutkaan tehtyä.

Rupesin ihan oikeasti lajittelemaan valokuvia ihan vain huomatakseni että osa varmuuskopioiduista valokuvista on korruptoituneita. *tun hienoa. Ehdotankin kolminkertaista eläköönhuutoa Applelle ja Lacielle, prkl... Onneksi korruptoituneet kuvat olivat lähinnä Teemun, Samin ja Tonin kesälomakuvia ja eivät nekään kaikki rikki ole. Pitää selvittää miksi nuo ovat hajonneet ja miten sen voisi jatkossa välttää. Läppärin kiintolevy alkaa olemaan jo aika täynnä ja jotakin pitää siirtää pois.

Kuvapäivitys tulee kaiken kansan pällisteltäväksi muutama tunti tämän postauksen jälkeen.. Tosin vain uusien kuvien kohdalta. Kesälomakuvat tulevat ehkä ensi viikolla jos on paljon luppoaikaa eikä ihan aikuisten oikeasti mitään muuta projektia.