Thursday, August 31, 2006

 

Tour de Japan: Naha - aurinkoa, rantoja ja yakinikua

Lauantaina tuli vierailtua majapaikkaa lahinna olevalla "rannalla". Sen lisaksi etta tuolla oli liian paljon ihmisia ja uima-alue oli rajattu aika pieneksi niin ranta tuo ei ollut vaan silta. Muutama kymmenen metria rannasta nimittain kulkee jarkyttavan iso ja ruma silta. Jeejee! Kyllahan taalta muitakin rantoja loytyy mutta ne on hieman kauempana. Kylla tuollakin "rannalla" sai pulikoitua ja auringossa lohottya mutta ei se mikaan unelmien tayttymys ollut. 3 viikkoa aikaisemmin telottu nilkkakin kesti uimisen ihan kivasti mutta suolaveteen ei totu ikina.

Sunnuntaina tuli lahinna sluibattua ja vierailtua samalla "rannalla" uusiksi. Tosin talla kertaa laskuveden aikana jolloin uintialue oli entista pienempi ja matalempi. Goon pelaajiakin tuli bongattua rannan lahialueilta. Pari pelia katselin vieresta mutta pelasivat niin kauheata pelia etta en viitsinyt menna haastamaan ketaan.

Maanantaina turisteilua. Nahan lahella on joku linna joka on unescon maailmanperintolistalla. Mielenkiintoista. Jos on nahnyt yhden linnan niin on nahnyt ne kaikki. Kaiken lisaksi tama linna oli sen nakoinen etta se oli rakennettu vasta pari vuotta sitten. Linnan alueella oli kaivinkoneita toissa ja sisalla haisi maali. "Ala koske!" -kyltit olivat varmaan sita varten etta maali ei ollut viela edes kuivunut. Onhan linnat ja temppelit ihan hienoja jos ne nakee ensimmaista kertaa mutta kierrappa monta viikkoa linnasta toiseen niin ne alkaa maistumaan vahan puulta.

Tiistaina tuli lahdettua laheiselle saarelle jossa on hienoja rantoja. Lauttamatka Nahasta Keraman saarille kesti pari tuntia ja aikatauluista johtuen paikan paalla oli aikaa nelisen tuntia joka on ihan tarpeeksi. Talla kertaa ranta oli ihan rannan nakoinen, uima-alue oli iso, vesi oli suolaista ja siltoja ei nakynyt. Vedessa tulikin lilluttua ruhtinaallisen pitkaan. Rannalla lohoillessa tuli tehtya kuitenkin mosavirhe. Holmo kun olin niin en tajunnut jalkoihin ja naamaan hieroa aurinkorasvaa. Taman takia nena punoitti illalla hieman mutta etureidet olivat tulessa. Nahka ei ole viela (torstaina) lahtenyt irtoilemaan mutta kaipa se kohta kuoriutuu.

Keskiviikkona snorklailua majapaikan kavereiden kanssa ja kivaa oli. Suomen ja Okinawan vesissa on pieni ero. Kun suomessa nakee vedessa noin 30 cm niin Okinawalla nakee lahes 30 metria. Gekkousou on majapaikkana todella mukava. Puitteet ovat tosin surkeahkot mutta yhteishenki on mahtava. Joka ilta tuolla on jonkinlaista tapahtumaa ja uusia kavereita saa helposti. Lahes jokaisena iltana onkin tullut istuttua tuolla reilusti yli puolenyon jutellen muiden vieraiden kanssa ja samalla Orionia (okinawan oma olut) maistellessa.

Sita yhta kuvaa ei ole viela tullut otettua josta Sendain poikien kanssa juteltiin mutta eikohan tassa kohta tapahdu jotakin.

Okinawa kuittaa.

Sunday, August 27, 2006

 

Tour de Japan: Fukuoka, Naha

Oikea terminaali loytyi talla kertaa suhteellisen helposti ja kaveltavaakaan ei tullut ihan kauhean paljoa. Laiva oli juuri sita mita RKK linen kotisivuilta saattoi odottaakkin. Rahtilaiva jonne on rakennettu jonkinlaiset tilat matkustajille joita ei kauhean paljoa ollut. Ensimmainen virhe mika tuollu tuli tehtya liittyi ruokailuun. Japanin kieliset kuulutukset menivat hiukan ohi ja emme tajunneet etta ruokaliput pitaa ostaa etukateen jos haluaa syoda. No kyllahan aamulla syoty curry bentouboxi riittaa pitamaan nalan loitolla koko paivan. Varsinkin jos sita jatkaa pienella mutta ylihintaisella yakisoballa laivan automaateista.

Toinen paiva laivalla meni lahinna nukkuessa ja syodessa. Ei tuolla voinut juuri muuta tehda. Taman paivan ongelma oli etsia majoitus. Ongelmana oli etta meilla ei ollut mitaan karttoja saati osotteita majatalosta jossa meilla oli varaus. Onneksi sahkopostittelu tuotti kuitenkin tulosta ja saimme osoitteen ennen laivan rantautumista satamaan. Tayspakkausmarssin ja pienen sekoilun jalkeen saavuimme majataloon joskus 23:00 jalkeen. Sekoilu jatkui ja meidan 12 paivan varaus olikin muuttunut yhteen yohon. Onneksi majoitus kuitenkin jarjestyi vaikka varausta ei ollutkaan koko ajaksi.

Ensimmainen ilta/yo Nahassa meni kaupunkia kiertaessa. Hiki virtasi ja oli kuuma vaikka aurinki oli laskenut jo monta tuntia sitten. Kun paakadut olivat tulleet jollakin tavalla tutuiksi niin paluu majataloon jossa tutustuttiin paikan muihin asukkaisiin aamu neljaan asti. Suurin osa Japanilaisia mutta muualtakin oli porukkaa.

Varsinainen loma alkoi vasta nytten. Turisteilua ei jaksa, aurinko paistaa, lampoa riittaa, kiire ei ole, rantoja riittaa, lunta ei sada, jne, jne...

Naha kuittaa.

Thursday, August 24, 2006

 

Tour de Japan: Nagasaki, Fukuoka

Sunnuntaina oli tarkoitus hoitaa Okinawan laivaliput kuntoon ja ottaa selvaa missa satama sijaitsi. Pienen sekoilun jalkeen saimme selville missa oikean terminaalin piti olla. Kartalta katsottuna se oli vain noin peukalon leveyden paassa joten kavely on ainoa oikea tapa liikkua. Mittakaavattomat kartat ja yleinen tyhmyys tosin aikaansai sen, etta paadyimme kavelemaan yli 30 asteen lampotilassa reilusti yli 10 kilometria. Hiki virtasi ja jalat olivat rikki. Kaiken lisaksi teimme viela hukkareissun. Ei sunnuntaina olekkaan kaikki paikat auki vaikka tuohon on saanut tottua. Illan "baarikierros" oli myos hieman pettymys. Ihmisia ei ollut liikkeella juuri yhtaan ja "clubi" johon eksyttiin oli aika vaisu.

Fukuoka on pieni kaupunki (1.5 miljoonaa asukasta) ja turisteilut on turisteiltu muutamassa tunnissa. Maanantaina oli tarkoituksena tappaa aikaa ja mikas siihen soveltuukaan paremmin kuin leffassa kaynti. 1000 jenia on taalla halpa hinta mutta suomessa kalliihko mutta tuon maksaa mielellaan jos paasee edes muutamaksi tunniksi viileaan paikkaan. Leffan jalkeen paatettiin lahtea minimivarustuksella kohti Nagasakia ja yopyminen olisi tarkoitus hoitaa taas atomipommipuiston penkkeja kayttaen. Matkalla tuonne satoi hieman vetta ja yopymisen kanssa saattaisi tulla ongelmia mutta onneksi Nagasakissa ei satanut tippaakaan joten jalleen kerran herasin aamulla ground zerosta virkeana hyvin nukutun yon jalkeen.

Nagasaki on iso kaupunki Suomen mittakaavassa mutta pieni kaupunki Japanissa. Juuri muuta nahtavaa atomipommipuiston ja siihen liittyvan museon lisaksi ei ole. Kaikin puolin Hiroshimaa tylsempi paikka. Puistonpenkit oli huonompia, hypocenteriin rakennettu monumentti tylsa ja mitaansanomaton, viereinen rauhanpuisto oli aika tylsa kanssa. Museossa oli muutama mielenkiintoinen asia mutta tuota on hankala verrata Hiroshiman vastaavaan kun en valitettavasti siella kaynyt. Kun kaikki pommeihin liittynyt oli kierretty lapi niin akkia takaisin Fukuokaan odottelemaan torstaita.

Keskiviikkona oli taas sopivan kuuma paiva eksya elokuvateatteriin viilentymaan. Talla kertaa vuorossa Superman Returns joka osoittautui ihan kohtuulliseksi leffaksi. Tai ainakin paasi pois helteesta reiluksi pariksi tunniksi. Elokuvan jalkeen onseniin likoamaan ja sielta sitten henkinen lataus illan baarikierrosta varten. Tarkoituksena oli katsastaa kaupungin suurin gaijin baari. Oli kieltamatta hieman pettymys. Paikalla vain muutama paikallinen ja loput olivat aanekkaita jenkkituristeja. Kyllahan tuollakin pari tuntia istuskeli mutta mutta...

Laiva kohti Okinawaa starttaa 6.5h paasta ja huomenna noin ilta yhdeksalta paikallista aikaa pitaisi saapua perille. Tama tosin riippuu siita etta loydetaanko tuo lahtoterminaali miten tuskattomasti. Laiva on ilmeisesti jokin rahtilaivan ja matkustajalautan sekoitus ja lahtopaikka sen mukaisesti konttisatamassa eika hienoista, isoista ja selkeista terminaaleista. Sunnuntaina saatettiin ehka loytaa oikea paikka mutta joo. Taksit varmaan osaa neuvoa jos ollaan taysin hukassa.

Niin kaytiinhan keskiviikkona etsimassa myos eras seifuku temppeli. Pettymys oli tuokin silla tama seifuku kirjoitettiin hieman erilailla kanjeilla kuin normaalisti ja koulupuvuille omistettu temppeli jai nakematta...

Fukuoka kuittaa viimeisen kerran. (Ellei sitten tata kaupunkia valita 2016 olymppiaisannaksi ja jostakin kumman syysta tulee lahdettua silloin tanne...)

Sunday, August 20, 2006

 

Tour de Japan: Hiroshima, Miyajima, Matsuyama, Beppu, Fukuoka

Ground zerossa nukutun yon jalkeen olimme pirteita kiertamaan Hiroshiman kaikki turistikohteet lapi. Eli vain sen genbaku doomun ja siihen liittyvan puiston. Jostakin kumman syysta Hiroshimasta puuttuu kaikki vanhat rakennukset ja temppelit... Nuo oli nopeasti katseltu lapi ja paatimme jatkaa valittomasti kohti Miyajiman saarta. Junalla ja lautalla sai suhata hetken aikaa etta paasi nakemaan temppeleita ja kesyja peuroja. Olihan tuolla ihan hienon nakoista mutta torkean kuuma ja hiostava keli ja turtuminen temppeleihin sai tuon reissun jaamaan aika lyhyeksi.

Illalla nappasimme viimeisen lautan kohti Matsuyamaa joka olisi perilla joskus ilta kymmenen jalkeen. Taas vaihteeksi majoituksesta ei ollut mitaan tietoa ja koska terminaali suljettiin yoksi niin paatimme lahtea kavelemaan kohti kaupungin keskustaa. Aikaa oli tapettavana aamu kuuteen asti jolloin seuraava laiva kohti Beppua lahtisi. Sattumalta loydettiin hieman erikoisempi izakaya. Paikallinen lahiokuppila - jotkut voisivat sanoa jopa rakalaksi. Varsin viihtyisa paikka jossa tuli vietettya muutama tunti paikallisten kysellessa uteliaana kaikkea taivaan ja maan valilta (siis ihan oikeasti aivan kaikkea). Kun tuolta lahdettiin niin pikaiset nokoset sataman tuntumassa olleiden infokylttien suojassa ja sitten laivaan.

Kuumaan ja kosteaan Beppuun (khihihi - voi sita alapaahuumorin maaraa) saavuttiin joskus puolen paivan tienoilla ja majoituksen metsastys alkoi. Tuli hieman hatikoitya ja otettiin melko kallis hotelli silla ulkona nukkuminen kolmatta yota putkeen ei kiinnostanut vaikka kyllahan sekin olisi tarpeen vaatiessa onnistunut. Ensimmaisena paivana tuli lahinna kaveltya ympari kaupunkia ja turisteilu paatettiin jattaa myohaisempaan ajankohtaan.

Erittain hyvin nukutun yon jalkeen vietiin ensin rinkat lokerikkoihin ja sitten lahdettiin kiertelemaan helvetteja, eli kuumia lahteita joista beppu on kuuluisa. Turisteilu ei oikeasti napannut ja kavimme vain matkaoppaiden mukaan ne pari parasta lapi. Beppua kutsutaan myos Japanin Las Vegasiksi siella rehottavan aikuisviihdetarjonnan takia ja sen takia tuli vierailtua myos eraassa pr0nomuseossa. 1000 jenin (7 euroa) sisaanpaasymaksu oli hiukan korkea museon tarjontaan nahden vaikka pari kertaa saikin aika hyvat naurut. Illemmalla kaytiin syomassa ja juomassa eras tabenomihoudai paikka tyhjaksi ja sen jalkeen jatkettiin karaokeen sattumalta tavatun Suomalaispariskunnan kanssan. Ei ole tamakaan Beppu (khihihi) normaali tuon illan jalkeen. Tama ilta oli myos viimeinen kun matkustimme Sendaista matkaan lahteneiden Samin ja Tonin kanssa. He taistelivat itsensa taifuunin lapi aamuvarhaisella lahtevaan laivaan kuin ninjat konsanaan ja koittavat jollakin tavalla paasta Tokioon asti.

Seuraava paiva tuli otettua jostain syysta aika rauhallisesti. Paivan ainoa aktiviteetti oli eraan ulkoilmaonsenin etsiminen ja siella likoaminen. Loppu paiva lepoa silla seuraavana paivana jatkettaisiin bussilla kohti Fukuokaa.

Beppu jatettiin taakse lauantaina ja Fukuokaan saavuttiin iltapaivalla. Jalleen kerran majoituksesta ei ollut juuri mitaan tietoa. Se oli kuitenkin tiedossa etta puistossa nukkuminen saattaa olla suhteellisen hankalaa silla taalla niita ei juuri ole ja hotellitkin ovat aika kalliita. Eli etsimme internetkahvilan kasiimme ja ryhdyimme tutkimaan tilannetta. Hotellien suhteen naytti huonolta mutta internetkahvilaan memberiksi liittyminen oli aika halpa ja sen jalkeen 12 tunnin nettisessiot omassa mukavassa kopissa jossa on tietokone, TV ja (lyhyt) sohva maksaa alle 2000 jenia. Majoitusongelmat olivat siis taten ratkaistu ja uskallettiin lahtea kiertelemaan Fukuokan yoelamaan. Tosin nollabudjetti aiheutti sen etta mitaan muuta kuin kaduilla kiertelya ei voinutkaan tehda.

Kirjoittelen tata postausta siis nettikahvilasta ja kohtuullisesti nukutun yon jalkeen pitaisi varmistaa miten paasemme Nahaan, kierrella kaupunkia randomisti, etsia jokin onsen ja illalla ehka yoelamaan tutustuminen vahan paremmin. Sunnuntait on hieman halvempia paivia kiertaa kuppiloita silla cover charget eivat ole kaikkialla kaytossa ja kaikki kalleimmat (ja parhaimmat) paikat ovat (toivottavasti) kiinni.

Reissu rupeaa olemaan kohta puolessa valissa ja rahaa on kulunut ihan tarpeeksi. Budjetti on pysynyt suhteellisen hyvin kasissa. Rahaa on mennyt ehka hiukan enemman mita alkumatkalle varattiin mutta tama ei tuota ongelmia. Okinawalla on tiedossa todella halpa majoitus ja siella ei toivottavasti ole miteen kauhean hyvia kohteita polttaa rahaa. Tietenkin laitesukellusta pitaa kokeilla ja laheisille pikkusaarille matkustaa mutta ei sen enempaa.

Huomenna ehka Nagasakiin ja torstaina Okinawalle. Fukuoka kuittaa.

Monday, August 14, 2006

 

Tour de Japan: Kioto, Nara, Osaka, Himeji, Hiroshima

Kioto parilla sanalla - tera tera tera tera tera tera. Ei siella juuri muuta ole kuin temppeleita. Perjantaina tuli kierrettya Imperial Palace joka oli omasta mielestani aika turha. Iso kasa gaijineita marssitettiin palatsin lapi, elamaansa kyllastynyt opas selitti jotakin turhaa ja mihinkaan ei saanut menna sisalle. Jos on nahnyt yhden temppelin no nahnyt ne kaikki. Ei silla etta tylsaa olisi ollut, ihan hienoja rakennuksia mutta liika on liikaa.

Lauantaina tuli aamulla kaytya viela parissa temppelissa. Taman jalkeen Kioto oli nahty ja siirtyminen kohti Osakaa alkoi. Osaka ja Kioto on todella lahella toisiaan ja junalla tuo vali meni aika nopeasti. Majoituksen kanssa oli pienta arpomista. Etukateen oli tiedossa yksi halpa backpackers paikka mutta taynnahan se oli. Tokio passista sai kuitenkin pienta vinkkia kapselihotellien sijainnista ja pian olimmekin suhteellisen halvan ja mukavan hotellin furossa lillumassa. Oosakassa ei juuri muuta nahtavaa ole kuin joku random linna jota ei kayty tuijottelemassa ja sitten yoelamaa joka on Kiotoon verrattuna aika vilkasta. Lahinna tulikin kierrettya hotellin lahiymparistoa ja loppuillasta eksyttiin viela karaokeenkin.

Sunnuntaina oli vuorossa lyhyt reissu Naraan. Junalla tuonne matkusti nopeasti ja suhteellisen edullisesti. Nara parilla sanalla - temppeleita ja peuroja. Kiotoon verrattuna paljon mukavempi kaupunki. Kadut eivat ole kauhean ahtaita ja temppeleita ei ollut niin tuhottoman paljoa. Kaduilla pyori vapaasti kesyja peuroja ja ne eivat juuri tuntuneet ihmisia pelkaavan. Nalkahan tuolla tuli kun jatkuvasti pyori peuramakkarat ja paistit mielessa...

Sunnuntaina illalla tormattiin sattumalta Sapporossa tavattuun Samiin ja pyorittiin hanen kansas Osakan yossa. Yakinikua, pussikaljaa ja samoilua Osakan ruuhkaisilla kaduilla - mita muuta kasvavat nuoret miehet tarvitsevat.

Maanantaina oli vuorossa Himejiin tutustuminen. Tuolla on yksi japanin hienoimmista linnoista ja bussimatkan paasta loytyy temppelikeskittyma jossa kuvattiin mm. The Last Samuraita. Himejin linna oli oikeasti hieno ja sinne paasi jopa sisalle. Pienen arpomisen, bussimatkan, koysiradan ja muutaman minuutin patikoimisen jalkeen loysimme itsemme tuolta The Last Samurain kuvauspaikalta. Tera tera tera tera tera tera. Jonkinlainen temppelihan se taas oli. Talla kertaa hieman syrjemmassa mutta tuon samuraileffan takia ehka hieman kiinnostavampi kohde.

Maanantai oli myos ensimmainen (ja tod. nak. viimeinen) paiva kun tuli kaytettya sita jyuuhachikippua. Paikallisjunilla saa matkustaa 24h aikana niin paljon kuin jaksaa/pystyy. Osaka - Hiroshima valimatka on suhteellisen pitka ja taman takia olimme Hiroshimassa vasta yhdentoista tienoilla illalla. Hoteleista ei ollut mitaan tietoa kun Lonely Planetin japan guide jai ilmeisesti Nagoyan satamaan. Onneksi keli oli kuitenkin hieno ja hiroshima on taynna puistoja. Kuinka moni muu on nukkunut noin kilometrin paassa paikasta jossa on rajaytetty atomipommi? Taustasateilyn takia puistosta loytynyt puinen penkki oli suhteellisen lammin paikka nukkua ja lisaksi se oli viela halpa.

Tanaan vuorossa tarkempi tutustuminen tuohon genbaku doomuun ja paivalla olisi tarkoitus vierailla Miyashimassa jossa tulee tod. nak. viimeiset temppelivierailut useaan viikkoon. Seuraavan kerran kunnon tursiteilua on vuorossa Tokiossa mutta sita ennen saa chillailla useamman paivan Okinawalla.

Japanin kesa eroaa Suomen vastaavasta parilla tavalla. i) Vetta ei sada jatkuvasti (paitsi sadekautena, mutta se on jo ohi) ja ii) Lunta ei sada (toisin sanoen on ihan torkean kuuma). Pelimiehen liike on kantaa jatkuvasti kosteata pyyhetta mukana silla se helpottaa ihan oikeasti oloa. Lisaksi nyt ymmartaa naiden juomaautomaattien suurta maaraa. Nestetta kuluu samassa tahdissa kuin automaatteja tulee vastaan ja niihin uppoaa yllattavan iso osa paivabudjeteista. Pitanee siirtya jossakin vaiheessa vesilinjalle niin voi sitten Tokiossa tuhlailla enemman.

Ground Zero kuittaa.

Friday, August 11, 2006

 

Tour de Japan: Nagoya, Kioto

Lautta Nagoyaan viivastyi usealla tunnilla taifuunin takia. Laivamatka oli aika perusnormaali. Tuli vedettya lepia ja pari kertaa tyhjennettya laivan buffetti. Tulivat tarjoilijatadit jopa poytaan kertomaan etta taas olisi uusi pihvilasti syotavaksi.

Lyhyesti sanottuna Nagoya oli pieni pettymys. Myohastyimme kaupungin ainoasta nahtavyydesta, Nagoyan linnasta, muutamalla minuutilla joten sekin jai nakematta. Majoituksesta ei ollut mitaan tietoa joten paatimme lahtea saman tien kohti Kiotoa. Bussimatka kesti pari tuntia ja maksoi pari tonnia.

Kiotoon saavuttiin suhteellisen myohaan ja sitten alkoi arpominen majoituksen kanssa. Mitaan varauksia ei tietenkaan oltu tehty ja puistoissa nukkuminen naytti todennakoiselta vaihtoehdolta. Tokiopassissa oli kuitenkin vahan juttua Kiotostakin ja siita saatujen vihjeiden perusteella loysimme Unos house nimiseen reppureissaajille tarkoitettuun majataloon. Puitteet eivat olleet mitaan luksusta mutta eipa hintakaan mikaan kauhea ollut.

Torstaina tuli kierreltya paikallisia nahtavyyksia. Lampoa riitti ja juoma-automaatteihin upposi useampikin kolikko. Temppeleitakin tuli nahtya ihan tarpeeksi. Viela jai kuitenkin muutama tuhat nahtavaksi joissa tuskin kaikissa vieraillaan.

Japanin kesa on kuuma ja ruokaa ei vaan jaksa syoda. Kiotoon tullessa kunnon ateriaa ei oltu syoty moneen kymmeneen tuntiin ja illalla tabenomihoudaihin mennessa taisi ravintola tehda aika paljon tappiota kun 4 todella nalkaista suomalaista tuli tyhjentamaan keittion. Lihat eivat kauhean pitkaan poydassa homehtuneet.

Nilkka ei ole enaa sininen mutta ilman sidetta ei viitsi kauhean paljoa kavella. Eikohan tama jo viikon paasta ole jo parjon parempi. Huomenna matka jahtuu tod. nak. kohti Osakaa jossa olisi ilmeisesti tarkoitus tavata Sapporossa tavattu Sami.

Kioto kuittaa.

Monday, August 07, 2006

 

Tour de Japan - Sapporo, Tomakomai, Sendai

Reissu alkoi mosavirheellä... Tuli sitten käveltyä useampi kilometri vain että tajuaa noin puolessa välissä että Kitamissakin kulkee busseja ja usean kymmenen minuutin kävelymatka olisi kutistunut muutaman minuutin busseiluun... Sapporoon saavuttiin kuitenkin samana päivänä hieman ennen kahdeksaa. Ohjelmana oli pikainen sapuskan etsiminen, Oodori koenin läpi kävely sekä kapselihotelliin majoittautuminen.

Seuraavana aamuna herättiin pirteänä aurinkoiseen Sapporoon. Mika (vuosi sitten Kitamissa) oli lähettänyt yön aikana spostia että olisi samassa kaupungissa ja sovimme tapaamisen kuudeksi TV-tornille. Tuota aikaisemmin tuli kuitenkin kierreltyä kaupoilla ja käytyä ottamassa turpaan eräältä Hokkaidon parhaimmista goon pelaajista - en minä näköjään mitään osaakkaan vaikka paikallinen dan olenkin. Kuudelta kuitenkin tapasimme Mikan ja hänen tyttönsä. Pikaisten kuulumisten vaihdon jälkeen päätimme etsiä hyvän tabenomihoudai paikan ja sieltä jatkoimme vielä halvahkoon karaokeen (, joka osottautui aika huonoksi liikkeeksi). Ilta "päätettiin" vielä klubeilulla jossakin päin Susukinoa. Jos haluaa säästää rahaa majoituksessa ja kello ei ole vielä kuutta niin kannattaa mennä nukkumaan Oodori koenin (iso puisto keskellä Sapporoa) penkeille ja odotella että kapselihotellien hinnat laskee.

Seuraava aamu oli karu. Alkuviikosta hankittu kevätyskän poikanen ei juuri tykännyt karaokesta ja ääni oli poissa. Kuuli pelkkää pihinää jos jotakin koitti sanoa. Jippii! Päivän ohjelmassa kaupoissa kiertelyä ja chillailua Oodori koenissa. Illemmalla otettiin yhteyttä keskiviikkona sattumalta tavattuun Samiin (viettänyt japanissa jo useamman vuoden satunnaisia hommia tehden) ja löysimme itsemme pian Sapporon hienostokaupunginosasta vähän hienommasta ravintelista. Tuolla saimme mahtavan idean kiivetä läheisen maruyaman huipulle mikä pimeässä, huonoilla kengillä ja kännyköiden lamppuja käyttäen kuulostaa siltä että kerjää nyrjähtäneitä nilkkoja. Jostakin kumman syystä mitään ei kuitenkaan sattunut *koputtaa puuta* ja selvisimme vielä ehjinä (Japanilaisten hyttysten puremia ei lasketa) poiskin.

Perjantaina herätys suhteellisen aikaisin ja suunta kohti Tomakomaita. Liput Sendain lautalle saatiin suhteellisen helposti ja kohta risteiltiinkin Japanin malliin. Siisti laiva jossa ei ollut mitään kauhean mielenkiintoista. Tosin kesäflunssa ja yleinen matkaväsymys piti huolen siitä ettei mitään olisi edes jaksanut tehdä.

Lauantaina saavuttiin suhteellisen aikaisin Sendaihin ja tiedossa olisi pitkä päivä. Pienen seikailun jälkeen löydettin Sendain rautatieasemalle, jossa Sami (tämän vuoden Sendain vaihtareita) oli meitä vastassa. Tavarat paikalliselle vaihtariasuntolalle ja sitten kohti keskustaa etsimään sopivaa paikkaa illan ilotulituksen seuraamiseen. Eräästä puistosta löytyikin hyvä paikka ja siihen perusleiri pystyyn. Jos on nähnyt yhdet Japanilaiset festarit niin on nähnyt ne kaikki. Takoyakia, yakisobaa, yakitoria ja vastaavaa on aina - ei juuri poikkeuksia.

Illammalla puhelin rupesi piippaamaan ja sain tietää että Tampereelta olisi tulossa parit tutut samaan kaupunkiin. Tietenkin niitä piti lähteä etsimään ja sitten kävi jotakin joka olisi pitänyt tapahtua jo Maruyamalla Sapporossa. Hieno hyppy matalan aidan yli ja sen seurauksena nilkka on nyt sininen ja turvoksissa. uuHyeaH! Ei kuitenkaan murtunut tai nivelsiteet revenneet mutta venähti kuitenkin.

Toipuminen kestä pitkään mutta tod. näk. matka ei katkea tähän. Tikkuja en tarvitse eikä enää ole kauhean kipeä ellei ihan kauheasti hyppele. Huomenna tiistaina matka jatkuu kohti Nagoyaa ja pitää toivoa ettei tästä tule mitään kauhean isoja ongelmia. Ei alkanut kauhean vahvasti tämä reissu mutta toivottavasti tuuri paranee...

Tuesday, August 01, 2006

 

Viime hetken viritykset

Noin 45 minuutin päästä alkaa reilun kuuden viikon uurastus ja kävelymatka kohti Kitamin linja-autoasemaa alkaa. Tämä päivä on kulunut lähinnä matkavalmisteluja tehdessä. Passien, matkavakuutuspapereiden ja tärkeiden korttien kopioimisena. Lisäksi kävin hakemassa Hiro-sanilta 3 Japanin karttakirjaa lainaan. Rinkkakin on jo lähes pakattu. Tavaraa on tarkoitus ottaa mahdollisimman vähän mukaan ja siinä onnistuikin suhteellisen hyvin. Teltan jälkeen jää vielä useampi litra tyhjää tilaa jonka voi sitten täyttää vaikka krääsällä.

Tämän aamuisen tentin kanssa kävi miten aavistelinkin. Ei sinne viitsinyt mennä kun ei kerjennyt edes lukemaan yhtään. Tyhjän paperin olisin kuitenkin jättänyt joten tuokin aika tuli käytettyä paljon paremmin matkavalmistelujen kanssa. Tältä lukukaudelta tulee ilmeisesti 7 kurssia hyväksytysti läpi joista osan saa tod. näk. TTY:n tutkintoon sisällytettyä joten ei aivan kauhean huonosti mennyt.

Blogin päivittämisen hoidan sähköposteilla pikkuveljen kautta. Jos minulle haluaa meiliä lähettää niin kännykän osoite on etu.taka (ääkköset aakkosina) (at) ezweb.ne.jp ja jos näppäilee random viestivälineisiin +819097597308 ja painaa luurin kuvaa niin saattaa kuulla minun äänen. 30 min päästä lähtö ja kiire tulee ellei viimeistele pakkausta...

This page is powered by Blogger. Isn't yours?