Japani

Viikonloppu tuli ja meni. Koko ajan oli jotakin tekemista ja jatkuvasti oltiin menossa jonnekkin. Sen kylla huomaa jaloista (ja siita etta meinasin nukkua taman aamun luentojen ohi...) Lauantaina kierreltiin omatoimisesti Kitamin keskustaa. Minulla oli tavoitteena loytaa sopiva adapteri lappariani varten silla en tietenkaan muistanut tuoda sellaista Suomesta. Hetken aikaa Kitamin paakatua pitkin kaveltyamme tulimme eraan epamaaraisen nakoisen sahkokaupan eteen. Menimme kaupan sisaan ja siella oli kauhea kasa bonkkia (epamaaraista elektroniikkaromua) seka yksi ihminen. Hapuilevalla japanilla saimme kysyttya etta loytyisiko sielta eurooppa-japani -adapteria. Pienen pahkailyn jalkeen sain kuitenkin ostettua koko liikkeen ainoan adapterin joka sattui olemaan viela aika kompaktin kokoinen. Taman jalkeen jatkoimme paakatua eteenpain ja loppua ei nayttanyt tulevan. Kitami on hieman hankala kaupunki silla kaikki kaupat ovat saman kadun varrella ja koska tilaa on paljon niin sita on myos kaytetty hyvaksi -> kavelymatkat ovat todella pitkia ja polkupyora on melkein valttamattomyys.

Palasimme asuntolalle joskus viiden jalkeen ja meidan piti lahtea melkein heti Hiron jarjestamiin juhliin. Saavuimme sovittuun paikkaan melkein 10 minuuttia myohassa ja olimme hieman huolestuneita koska ketaan ei nakynyt. Luulimme jo tehneemme pahan etikettivirheen ja pilanneen illan mutta sitten Hiro saapui paikalle itse lahes *gaspshockhorror* 20 minuuttia myohassa! Se siita Japanilaisesta tasmallisyydesta... Lahdimme kuitenkin Hiron asunnolle ja jossakin vaiheessa seuraamme liittyi eras Hiron ystava. (Pitaisi ostaa muistio mihin voi kirjoittaa kaikkien tapaamiensa ihmisten nimet...) Rupesimme tyhjentamaan olutpulloja ja jossakin vaiheessa huomio siirtyi pullojen kyljissa oleviin tarroihin ja sixpakkien mukana tulleisiin esitteisiin. Selvisi etta keraamalla 36 kappaletta Asahi-oluiden mukana tulevia tarroja saa R2D2 tapaisen robotin joka osaa kaataa kaljaa tuoppiin! Eli juon 36 pulloa Asahi-olutta ja robotti on minun! Talla hetkella tarvitsen viela 26 tarraa ja ne nyt hankkii vaikka yhden illan aikana... Siirryimme jossakin vaiheessa Hiron ystavan asunnolle jossa oli toiset bileet kaynnissa. Japanilaiset halusivat valttamatta oppia eraita painokelvottomia suomenkielisia sanoja ja sanontoja. Eihan sita nyt voi kieltaytya opettamasta jos he kerran kysyvat suoraan... Lisaksi opimme myos miten Japanilaiset pikanuudelit pitaa valmistaa oikeaoppisesti. Ilmankos niiden tekeminen onkin ollut hieman vaivalloista kun on tehnyt kaiken taysin vaarin.

Sunnuntaina lahdimme yhden aikoihin kiertelemaan Kitamin keskustaan Hiron ja hanen ystavansa kanssa. Teemu osteli aika paljon yleishyodyllista tavaraa ja itse kiertelin vain mukana ja tutustuin kauppojen valikoimiin. Pyorimme lahinna Kitamin lansiosissa josta loytyy isoimmat elektroniikkakaupat. Valikoimat nayttivat suhteellisen laajoilta ja kaikkea tuntui loytyvan. Lisaksi viimeistaan nyt tajusi etta polkupyora on lahes valttamaton hankinta. Kitamin "keskusta" on useita kilometreja pitka liikkuminen tulee tapahtumaan joko polkupyoralla tai busseilla. Kavelemalla ei saa kuin rakkoja jalkoihin.

Viime viikolla tuli myos valitettavasti tutustuttua Japanilaisiin erikoisuuksiin. Sunnuntaina oli Kitamin pormestarivaalit ja jostakin kumman syysta ehdokkaat luulevat saavansa aania jos he ajelevat ympari kaupunkia autojen kanssa ja kaiuttimien kanssa kerjaavat kovaaanisesti. "Arigatou gozaimasu arigatou gozaimasu arigatou gozaimasu onegaishimasu!". Tuota moykkaa kuuli koko viime viikon mutta ilmeisesti se on ohi nyt.