Japani

Tänä viikonloppuna siis oli KIT:n sekä viereisen Japanese Red Cross Hokkaido College of Nursingin festivaalit. Minulla ei ollut tuolla mitään tekemistä niin sai rauhassa kierrellä eri kojuja ja katselemassa ympärille.

Lauantaina tuli herättyä suhteellisen aikaisin ja lähdettyä koulua kohti. Virhe! Tapasin matkalla Korealaiset jotka nakittivat minut auttamaan heidän myyntikojunsa pystyttämisessä. Homma koostui lähinnä tavaroiden kantamisesta paikalle mutta pari minuuttia myöhemmin lähtemällä olisin voinut säästyä hommilta. Aamulla tuli kierrettyä eri kojut pikaisesti läpi ja seurattua Kenjin orkesterin esiintyminen.

Päivän ainoa ohjelma mikä oli tarkoitus seurata oli kädenvääntökilpailu. Teemun oli tarkoitus ottaa tuohon osaa mutta lopulta minutkin työnnettiin lavan eteen jonne osallistujien piti kerääntyä. Homma toimi siten, että ensin oli karsinnat joilla valittiin 4 osallistujaa loppukilpailuun. Karsintaa ei tehtykkään kädenväännöllä vaan käden puristusvoiman perusteella. Tämähän sopi minulle vallan mainiosti sillä kesätöissä on aikoinaan joutunut katkomaan kuparia pihtien kanssa ihan tarpeeksi. Mittalaitteesta saadusta huonosta otteesta huolimatta tulos oli 64 kg joka riitti karsinnan kolmanteen sijaan. Voittajalla 67 kg, kakkosella 65 kg, minulla siis 64 kg ja viimeisenä mukaan päässeenä Teemulla ilmeisesti 61 tai 62 kg. Loput tulokset sitten pyörivätkin 50 ja 60 kilon välillä. Loppukilpailussa Teemu arvottiin karsinnan voittajaa vastaan ja minut kakkosta vastaan. Ensin Teemu hävisi melko tasaväkisen väännön jälkeen ja sitten oli minun vuoro hävitä todella nopeasti. Tämän jälkeen minun ja Teemun piti vääntää kättä kolmannesta sijasta. Tiesin etukäteen että Teemu on tuossa paljon minua vahvempi joten en edes viitsinyt vääntää tosissani ja luulin ettei Teemukaan niin tehnyt. Tosin tuolloin en tiennyt että Teemu rikkoi olkapäänsä ensimmäisessä väännössä ja ilmeisesti se oireili minuakin vastaan pahasti. Jos vain olisin tiennyt tuon niin saattaisin olla tällä hetkellä 4000 jeniä rikkaampi mutta tämä on vain jossittelua... Kilpailun voittaja sai 10000 jeniä ja kakkoseksi tullut kaiketi 6000 jeniä.

Loppupäivä tuli kierreltyä KIT:n ja läheisen hoitsukoulun kojuja. Tuolla tuli tutustuttua mm. 電気パン (denki pan - sähköleipä) nimiseen ruokaan. Käytännössä perus leipätaikina ja se valmistetaan kytkemälä terminaalit taikinan molempiin päihin ja pistämällä tarpeeksi virtaa siitä läpi. Samalla tavalla voi myös grillata makkaraa (ohmimakkara) ja monia muita safkoja - insinööriratkaisu jos ei ole grilliä käsillä. Joskus viiden maissa eksyimme taas väärään paikkaan ja Korealaiset nakittivat minut ja Teemun purkamaan heidän myyntikojuaan. Erittäin huonoa ennakointia nakkien varalta mutta oma moka. Tuolloin tapasimme kuitenin Hiro-sanin jonka kanssa sovimme loppuillan ohjelmasta. Ensin keilaamaan ja sitten yakinikua ja jotakin.

Kuuden maissa löysin itseni Kitamin keilahallin edestä n+1 äänekkään Japanilaisen kanssa. Tuolla tuli pelattua kolme peliä jotka meni hävettävän huonosti. Kun kävin ensimmäisen kerran keilaamassa niin tulos oli yllättävän hyvä. Ilmeisesti tuo oli aloittelijan tuuria ja nyt pelit menevät täysin penkin alle. Kolmen pelin kokonaispisteet vain hieman yli 300... Keilailun jälkeen jatkoimme yakiniku-ravintolaan (grillausta) jossa tuli syötyä suuret kasat erilaisia lihoja. Tuolla vierähti muutama tunti ja jostakin kumman syystä saimme olla tuolla yliaikaa sillä meitä ei tultu häätämään pois vaikka henkilökunta alkoi jo siivoamaan muita osia ravintolasta. Tämän jälkeen 白木屋 (shirokiya) nimiseen juottolaan jossa tuli taas vedettyä muutaman tunnin nomihoudait. Juttujen taso rupesi olemaan jo aika huonoa mutta ei se mitään. Tämän ravintolan jälkeen lähes koko seurue oli valmiina lähtemään kotiin mutta eihän tuollainen käy päinsä juhannuksena varsinkaan kun kello oli vasta noin 02:00. Pitkällisen suostuttelun jälkeen minä, Teemu, Hiro ja eräs kenen nimen minun pitäisi jo osata (Tagawa ehkä?) mutten vielä osaa lähdettiin Venukseen joka on paikallinen juottola josta löytyy karaokevälineet. Tuolla tuli lauleskeltua niin pitkään kunnes saatiin häädettyä muut asiakkaat pois. Asuntolalle päästiin jo 04:20 joka on paljon aikaisemmin kuin parina muuna iltana. Hieno ilta oli.

Sunnuntaina heräsin hieman ennen yhtätoista kun International Centerin Kawai-san soitti minulle ja mainosti koululla olevaa teeseremoniaa mihin olisi mahdollisuus osallistua. Kiitollisena aikaisesta herätyksestä lupauduinkin eksymään paikalle vaikkei voinnista ollut vielä mitään tietoa. Jostakin kumman syystä vältin hilpeästä illasta johtuvat jälkitaudit lähes kokonaan ja nopean pikasuihkun jälkeen olinkin valmis lähtemään takaisin festivaalialueelle täysissä sielun ja ruumiin voimissa.

Hetken aikaa koululla pyörittyäni törmäsinkin Kawai-saniin joka raahasi minut lähes välittömästi seuraamaan teeseremoniaa. Homma alkoi siten, että kimonoon pukeutuneet tyttelöiset ohjasivat minut erään pöydän ääreen istumaan parin muun henkilön seuraksi. Sitten eteemme kannettiin jonkinlainen makea karkkin ja leivoksen sekoitus. Teetä juodessa onkin yleensä tapana syödä jotakin makeaa niin itse tee maistuu sen jälkeen paremmalta. Tämän jälkeen nuorehko kimonotäti istui pöytään ja rupesi valmistamaan teetä. Jokaiselle vaiheelle onkin tarkat toimenpiteet ja koko homma otetaan todella vakavasti. Pitkähkön valmistusprosessin jälkeen sain teekupin käteeni jota piti vielä pyöritellä ennen kuin sai juoda. Kaiken tämän vaivan jälkeen sain todella kuumaa ja kirpeän makuista vihreää teetä. Kun luulin että homma on ohi niin minut pistettiin itse valmistamaan uusi satsi teetä. Käytännössä vispasin teepulverin kuuman veden kanssa ja kun homma oli ohi niin kupin pohjalle piti piirtää の (no). Sitten piti taas juoda omat tuotokset pois. En kyllä tämänkään jälkeen ole mikään teen ystävä ja tyydyn jatkossa juomaan C.C.Lemonia (Japanin paras limppari).

Teeseremonian jälkeen suunnistin esiintymislavan eteen jossa oli alkamassa Miss KIT -kilpailu. Tarjolla ei tosin ollut mitään silmänruokaa vaan kilpailuun osallistujat olivat miehiä jotka olivat pukeutuneet naisiksi. Siis normaalit missikisat japanilaisittain. Palkinnot olivat kuitenkin ihan kivat. Voittaja sai 25000 jeniä, kakkonen 10000 jeniä ja jaettu kolmas sija 2500 jeniä. Heti kilpailun jälkeen oli taas aikido-kerhon näytös. Vaikkei aikido oikeasti toimikkaan (ellei ole Steven Seagal) niin kyllä äskeisen "missikisan" kakkoseksi tullut lenteli ihan komeassa kaaressa. Eli jos pelkäät, että joku naiseksi pukeutunut mies käy pimeällä kujalla käsiksi niin aikido on juuri oikea laji sinulle!

KIT:n kampuksella tuli vielä katsottua Masashin bändin esiintyminen ja sitten suoritettiin siirtyminen hoitsukoululle. Tuolla festivaalialue oli hieman pienempi ja eri kojuja ei kauheasti ollut. Lähinnä tuli vain istuskeltua ja seurattua esiintymislavan ohjelmaa. Vaikken juuri hiphopbreakdancewhatever-jutuista välitä niin oli näiden ryhmien esitykset kuitenkin aika näyttäviä.

Festivaalit olivat ihan onnistuneet ja nyt jälkikäteenkään ei harmita yhtään vaikkei tuonne voinutkaan pullia leipoa. Kuviakin tuli otettua aika paljon sillä tällä kertaa kameran akku ei tehnyt killeriä. Kesälomareissulla tulee ongelmia jos ei meinaa ottaa läppäriä mukaan, sillä giganen muistikortti ei riitä mihinkään jos ottaa yhtään videokuvaa. Pitänee tutkia mahdollisuuksia siirtää kuvat valokuvausliikkeissä CD-levylle tai jonnekkin. Vaikkei 2.5 kg läppäri+laturi kauhean painava olekkaan niin kyllä sitä silti harmittaa kantaa mukana melkein kuukausi.