Friday, June 16, 2006
Riipaiseva avautuminen - Vol.II
Tekee taas mieli avautua parista asiasta.
Ensinnäkin voisi taas mainita jotakin Japanilaisesta ruoasta. Jos ei käy jatkuvasti tabehoudairavinteleissa syömässä lihaa niin että napa ruskaa niin normaalivartaloinen länsimaalainen mies kuihtuu silmissä. Painan kohta oikeasti alle 90 kiloa vaikka syön päivittäin koululla hyvin ja kämpilläkin mussutan kaikenlaista pullaa ja vastaavaa.
Tästä päästäänkin kätevästi toiseen avautumisen aiheeseen. Tyhmä, kömpelö ja epäsiisti kun olen niin rikoin vyöni soljen astumalla sen päälle. Ei luulisi olevan mikään ongelma sillä vaikka täältä ei isokenkäisiä ihmisiä olekkaan niin vatsakkaita henkilöitä on kuitenkin olemassa. Tästä voisi olettaa että uusia vöitäkin olisi helppo löytää. Mutta kun ei! Normi vyönpituus on täällä alle 100cm. Tänään kävin kiertelemässä Kitamin isommat kaupat läpi ja yksi vyö löytyi mikä olisi mennyt normaalivartaloisen länsimaalaisen miehen vyötärön ympäri. Hintaa sillä tosin oli ~12000 jeniä (~80 euroa). Ja toisekseen vyöt tuntuu olevan täällä yhden sormen levyisiä ja ihmeen värisiä. Missä on kunnon paksut mustat nahkavyöt? Kyllä täällä vielä kauppoja on jäljellä joista on pakko löytyä ihan oikeita kokojakin mutta noissa peruskaupoissa oli vain neitimalleja...
Kävimpä tänään KIT:n lähellä sijaitsevassa uimahallissa. Sisäänpääsy opiskelijoilta 50 jeniä (~naurettavan pieni summa euroina). Tuolla tuli heti vastaan innokas setä neuvomaan miten uimahalli toimii ja muutenkin vaikutti ihan ok paikalta. Kun pääsin pukuhuoneeseen asti niin kasvoille löi todella kuuma ja kostea ilma. Jostakin syystä tuolla on lämmitys säädetty todella kovalle ja seinällä ollut mittari väitti lämpötilaksi 32°C. No tuon kanssa vielä elää. Kun olimma matkalla altaille niin vastaan ryntää eräs täti ja kyselee että missäs poikien uimalakit on. No kävi sitten hakemassa sellaiset ja pääsimmä jatkamaan "altaille" asti. Veteen asti kun päästiin niin todettiin että vettä on ehkä ~100cm. No kyllähän tuossa uida voi mutta mutta... Lisäksi vesi oli todella lämmintä. Ideaalinen varvasanturi approksimoi veden lämpötilaksi yli 25°C. Näyttää kyllä pahasti siltä, että uimassa ei tule käytyä kauhean useasti vaikka tuo halpaa onkin ja todella lähellä asuntolaa. Välissä tosin aika syvä laakso jonka yli ei ole siltaa -> todella jyrkkä ylämäki molempiin suuntiin.
Oikeasti täällä on kyllä todella mukavaa. Moni asia on paljon paremmin kuin Suomessa mutta näitä omituisuuksiakin on. Ruokakin on todella hyvää mutta sitä on hankala saada tarpeeksi ellei rupea itse tekemään kunnon annoksia. Kävin tänään hakemassa paikallisesta elektroniikkakrääsäkaupasta iPod Nanon (~190e, yli 60e halvempi kuin suomessa) joten elektroniikkaan on kulunut rahaa jo aika paljon (kamera 46000 jeniä, sanakirja 30000 jeniä) . Tosin vielä olisi paljon kivaa ostettavana. Viikon päästä on 大学祭 (daigaku matsuri - yliopiston festivaali) jonne minä ja Teemu luvattiin tehdä Suomikoju. Ilmeisesti koitamme leipoa pullaa ja myymme sitä tuolla. Aasiasta saa etsiä kaardemummaa kissojen ja koirien avulla joten Teemu hommasi tarvittavat aineet Suomesta. Ensiviikolla olisi tarkoitus etsiä uuni ja ruveta leipomaan. :)
Ensinnäkin voisi taas mainita jotakin Japanilaisesta ruoasta. Jos ei käy jatkuvasti tabehoudairavinteleissa syömässä lihaa niin että napa ruskaa niin normaalivartaloinen länsimaalainen mies kuihtuu silmissä. Painan kohta oikeasti alle 90 kiloa vaikka syön päivittäin koululla hyvin ja kämpilläkin mussutan kaikenlaista pullaa ja vastaavaa.
Tästä päästäänkin kätevästi toiseen avautumisen aiheeseen. Tyhmä, kömpelö ja epäsiisti kun olen niin rikoin vyöni soljen astumalla sen päälle. Ei luulisi olevan mikään ongelma sillä vaikka täältä ei isokenkäisiä ihmisiä olekkaan niin vatsakkaita henkilöitä on kuitenkin olemassa. Tästä voisi olettaa että uusia vöitäkin olisi helppo löytää. Mutta kun ei! Normi vyönpituus on täällä alle 100cm. Tänään kävin kiertelemässä Kitamin isommat kaupat läpi ja yksi vyö löytyi mikä olisi mennyt normaalivartaloisen länsimaalaisen miehen vyötärön ympäri. Hintaa sillä tosin oli ~12000 jeniä (~80 euroa). Ja toisekseen vyöt tuntuu olevan täällä yhden sormen levyisiä ja ihmeen värisiä. Missä on kunnon paksut mustat nahkavyöt? Kyllä täällä vielä kauppoja on jäljellä joista on pakko löytyä ihan oikeita kokojakin mutta noissa peruskaupoissa oli vain neitimalleja...
Kävimpä tänään KIT:n lähellä sijaitsevassa uimahallissa. Sisäänpääsy opiskelijoilta 50 jeniä (~naurettavan pieni summa euroina). Tuolla tuli heti vastaan innokas setä neuvomaan miten uimahalli toimii ja muutenkin vaikutti ihan ok paikalta. Kun pääsin pukuhuoneeseen asti niin kasvoille löi todella kuuma ja kostea ilma. Jostakin syystä tuolla on lämmitys säädetty todella kovalle ja seinällä ollut mittari väitti lämpötilaksi 32°C. No tuon kanssa vielä elää. Kun olimma matkalla altaille niin vastaan ryntää eräs täti ja kyselee että missäs poikien uimalakit on. No kävi sitten hakemassa sellaiset ja pääsimmä jatkamaan "altaille" asti. Veteen asti kun päästiin niin todettiin että vettä on ehkä ~100cm. No kyllähän tuossa uida voi mutta mutta... Lisäksi vesi oli todella lämmintä. Ideaalinen varvasanturi approksimoi veden lämpötilaksi yli 25°C. Näyttää kyllä pahasti siltä, että uimassa ei tule käytyä kauhean useasti vaikka tuo halpaa onkin ja todella lähellä asuntolaa. Välissä tosin aika syvä laakso jonka yli ei ole siltaa -> todella jyrkkä ylämäki molempiin suuntiin.
Oikeasti täällä on kyllä todella mukavaa. Moni asia on paljon paremmin kuin Suomessa mutta näitä omituisuuksiakin on. Ruokakin on todella hyvää mutta sitä on hankala saada tarpeeksi ellei rupea itse tekemään kunnon annoksia. Kävin tänään hakemassa paikallisesta elektroniikkakrääsäkaupasta iPod Nanon (~190e, yli 60e halvempi kuin suomessa) joten elektroniikkaan on kulunut rahaa jo aika paljon (kamera 46000 jeniä, sanakirja 30000 jeniä) . Tosin vielä olisi paljon kivaa ostettavana. Viikon päästä on 大学祭 (daigaku matsuri - yliopiston festivaali) jonne minä ja Teemu luvattiin tehdä Suomikoju. Ilmeisesti koitamme leipoa pullaa ja myymme sitä tuolla. Aasiasta saa etsiä kaardemummaa kissojen ja koirien avulla joten Teemu hommasi tarvittavat aineet Suomesta. Ensiviikolla olisi tarkoitus etsiä uuni ja ruveta leipomaan. :)
# posted by Markku Järvelä @ Friday, June 16, 2006 
