Japani

Miten järjestetään festivaalit japanilaisittain? No tietenkin pistämällä pystyyn n+1 kojua joissa myydään joko a) yakitoria b) takoyakia ja/tai okonomiyakia c) jotakin vastaavaa perinteistä japanilaista ruokaa d) krääsää lapsille. Ei sillä että noissa mitään vikaa olisi. Mutta jos eri kojut eroaa toisistaan vain sijainnin perusteella niin onhan se ehkä vähän yksitoikkoista.

Vaikka sää oli hieman viileähkö niin ihmisiä oli paikalla yllättävän paljon. Tähän päivään asti on vaikuttanut että Kitami on hiukan autiohko kaupunki mutta viikonloppuna sai todeta että kyllä täällä sittenkin asuu ihmisiä. Itseasiassa 128 514 ihmistä joista 61 573 miehiä ja 66 941 naisia (tai näin kitamin kotisivut väittävät). Lauantaina tuli lähdettyä aika aikaisin liikkeelle ja päivän ohjelmassa oli palloilla ihmismassan keskellä ja bongata jotakin jännää.

Tuli muuten koettua koko Japanissa olon oudoin kokemus. Pyörittiin Teemun kanssa ihmismassan keskellä ja sitten huomasin että 3 nuorta tyttöä kerää ihan selvästi rohkeutta tulla juttelemaan. Hetken aikaa kikattelivat keskenään ja sitten uskaltautuivat tulla sanomaankin jotakin. Aluksi tietty perusnormaali: "haroo! hau aaru yuu!? *kikattelua*". Mutta tämän jälkeen tuli jotakin mitä ei olisi ikinä osannut odottaa. "鼻が長い" - hana ga nagai - nenänne on isoja/pitkiä. Kesti hetken aikaa tajuta mitä oikeasti tapahtui. Ei sitä osaa varautua siihen että kadulla 3 vierasta ihmistä tulee kommentoimaan neniä... Kohteliaisuutena toi kaiketi pitää ottaa sillä paikallisilla on naamataulu aika tasainen mutta silti... Only in Japan.

Muutenkin täällä on aika hankala sulautua massaan. Jos kävelee vähänkään vilkkaammassa paikassa niin aika usea jää katselemaan ja rohkeimmat jopa uskaltautuvat sanomaan jotakin englanniksi. Nyt viikonloppuna tämä oli kuitenkin potenssiin 10 sillä kansa oli nauttinut näköjään hieman paikallisia mallasjuomia. Varsinkin eräs keski-iän ohittanut hieman tuhdimmassa humalassa ollut setä joka halusi välttämättä tarjota parille gaijinille oluet jotta voisi puhua elämää suuremmista asioista. Selitti mm. siitä miten on nuoruudessaan kiertänyt maailmaa ja että tämä matsuri olisi ollut vuosia sitten paljon isompi ja paikallisella mafiallakin olisi ollut jotakin tekemistä asian kanssa. Tiedä sitten miten paljon tuossa oli totuuden siementä mukana. No jutut olivat ainakin värikkäitä ja sainpahan ilmaisen oluen. Vodkaakin olisi tarjonnut mutta piti kieltäytyä kohteliaasti.

Illemmalla palattiin takaisin festivaalialueelle mutta hieman liian myöhään. Lauantain osalta ohjelma oli jo loppumassa ja ihmiset palailemassa koteihinsa / jatkamassa juhlimista. Palloilimme taas hetken aikaa keskustassa ja bongailimme ihmisiä sillä normaalisti tämä kaupunki on kesälauantaisin hiljaisempi kuin Tampere ihan minä tahansa arkipäivänä... Helmikuun pakkasissa... Päätimme käydä pelaamassa parit erät biljardia paikallisessa biljardiluolassa ja tämän jälkeen Genki-sanin vanhempien ravintolaan istumaan muutamaksi tunniksi. Tuolla oli eräs hieman vitsikkäämpi henkilö töissä joka halusi välttämättä tarjota meille jotakin hieman erikoisempaa safkaa. Sanoi vain että ei ole pakko syödä kaikkea jos ei pysty ja virnuili kovin. Paljastuikin että nämä erikoisherkut olivat jonkinlaisia nattokääryleitä. Kivakiva. Kyllähän nuo sai helposti syötyä mutta en kyllä itse rupeaisi noista mitään maksamaan.

Sunnuntaina tuntui olevan hieman enemmän ihmisiä paikalla kuin lauantaina. Kimonoita ja yukataa näkyi yllättävän paljon. Tänään oli tarkoitus pyöriä hieman keskustassa festivaalialueella ja sitten etsiä hyvä paikka katsella illan ilotulitusta. Ongelma tosin oli että tiesimme ilotulituksen alkavan joskus 19:30 ja paikka jossakin päin Etelä-Kitamia mutta siinä se. Aluksi olimme menossa aika pahasti väärään suuntaan kunnes rupesimme kulkemaan samaan suuntaan minne suurin osa ihmisistä/autoista oli menossa.

Saavuimme oikealle alueelle suhteellisen optimaaliseen aikaan ja rupesimme valumaan lähemmäksi varsinaista ilotulitusaluetta. Jos jokin asia pitää mainita missä japanilaiset ovat paljon suomalaisia parempia niin se olisi ilotulituksien järjestäminen. Pommit olivat todella näyttäviä ja niitä pääsi katselemaan suhteellisen läheltä. Illan setti kesti noin tunnin ja ilmeisesti tämä oli jonkinlainen kilpailu missä eri joukkueet ottivat mittaa toisistaan. Kuvat eivät onnistuneet kauhean hyvin mutta pari ihan hyvää videota sain napattua. Tod. näk. alkuviikosta tunkkaan kuvat takaisin nettiin ja päivittelen albumin.