Japani

Viikonlopun suunnitelmat: Perjantaina kiertelemään kaupungille ja mahdollisesti parin tutun baarissa kääntymään, lauantaina se live keikka ja sunnuntaina raporttien kirjoitusta. Eli viikonlopun ei olisi pitänyt kauheasti normaalista poiketa.

Toisin kuitenkin kävi. Perjantaina aamulla herätessä oli harvinaisen tuskaista päästä ylös. Vaivauduin kuitenkin koulun ruokalalle syömään ja koululle päästyä olo heikkeni suhteellisen nopeasti. Tuolloin oli vielä epäselvää johtuiko tolkuton hikoulu ja kuumotus siitä että jututin paria tuttua tyttöä vai siitä että olin tulossa kipeäksi. Koulun kirjastossa nettiä surffatessa, raportteja kirjoittaessa ja blogin kanssa säätäessä yskiminen ja kurkun käheys vain pahenivat.

Mitä pidemmälle iltaa kohtiin mentiin sitä vähemmän motivoi tehdä yhtään mitään. Joskus kymmenen jälkeen kun ei meinannut enää pystyssä pysyä päätin mennä ihan suosiolla nukkumaan. Seuraavan kerran olin hereillä noin neljän aikaan yöllä kun heräsin siihen että tärisin ja palelin hikisenä. Kuumemittariin olisi varmaan saanut kellotettua ihan kivat lukemat. Burana naamaan ja unien jatkamista. Lauantai menikin sitten nukkuessa parin tunnin pätkissä ja torkkujen välillä sängyssä koomatessa. Onneksi sain sentään syötyä ja juotua suhteellisen hyvin joten toipuminen pikkasen nopeutuu.

Viikonlopun saldoa: Lauantaina tuli missattua se live-keikka jossa erään puolitutun piti esiintyä ja sen jälkeinen yakiniku (焼肉 - paikallinen sana grillaukselle) juhla johon olin saanut erikoiskutsun. Lisäksi illan aikana oli tullut pari puhelua ja vastaajasta löytyi viesti jossa naisääni sanoo: "Hi マルコ. 今downtownで飲んでいます．downtownに行って下さい．じゃね〜． bye bye, see you rater". Vapaa käännös: "Moi Marko (Japsit ei osaa lausua minun nimeä. Aina vääntävät Markun Markoksi joka sattuu olemaan täällä tytön nimi.), olen nyt Downtownissa (venäläisten tuttujen baari) juomassa. Tule tänne. Moi moi. Nähdään kohta." En tuota äänestä tunnistanut ja numero josta puhelu tuli oli outo. En nyt heti osaa arvata kuka tyttö tuo olisi... Mihinköhän sitä on taas numeroa tullut leviteltyä... Sunnuntaina Masashi-san soitti ja pyysi tulemaan koulun musakerhon keikalle jossa se itsekkin esiintyisi jonnekkin päin keskustaa ja sen jälkeen kaiketi jatkoille. Eipä jaksanut tuonnetkaan lähteä, kun jo matka läheiselle 7/11:lle pisti puuskuttamaan ja hikoiluttamaan aika pahasti... Jos jotain positiivista pitäisi viikonlopusta keksiä niin rahaa ei kulunut käytännössä yhtään. Mutta eipä sillä nyt niin väliä kun vuoden aikana tuhlailtu paljon vähemmän mitä alunperin suunnitteli...

Eli olisi ollut lähes normiviikonloppu jos en olisi sairastellut. Japanin reissulla ei nyt ihan tolkuttomasti ole mitään sairasteluja tai tapaturmia käynyt. Elokuussa oli toki se nilkan nyrjäyttäminen mutta siitä oli loppupeleissä yllättävän vähän harmia. Piti vähän varovaisemmin ottaa hetken aikaa mutta loppupeleissä ei se aivan kauheasti hidastanut. Sitten uutenavuotena Sapporossa lievää kuumeflunssailua mutta se oli pientä tähän viikonloppuun verrattuna. Ja sitten parit random sunnuntait pitkin vuotta on otettu hieman hiljaisemmin lauantaina nautittujen pilaantuneiden elintarvikkeiden johdosta (ei mitään muutakaan syytä keksi...) mutta ei siitä sen enempää...

Lonkeromaa kuittaa o/